LUKE kananmunat

Suomalaisen kananmunan ympäristöjalanjäljet

Kananmunia tuotetaan Suomessa noin 260 maatilalla. Suomalaisten kananmunien käyttö onkin lisääntynyt vuosi vuodelta, ja on yli 12 kiloa asukasta kohti eli noin 200 munaa vuodessa. Kananmunat voidaan nykyään jäljittää tuotantokoodin perusteella tuotantotilalle asti. Mutta minkälaisia ympäristöjalanjälkiä munantuotanto jättää? Frans Silvenius Luonnonvarakeskusksesta on tutkinut asiaa.

PITKÄN LINJAN SIMAPRO-KÄYTTÖÄ

Diplomi-insinööri Frans Silvenius on pitkän linjan SimaPro -käyttäjä Luonnonvarakeskusesta, Lukesta. Hän oli jo kymmenisen vuotta sitten mukana tekemässä hankintakilpailutusta, jossa virasto valitsi SimaPro -ohjelmiston työkalukseen. Silvenius on käyttänyt ohjelmistoa elinikaariarviointityyppisessä tutkimuksessa eri aloilla, kuten sinisessä biotaloudessa, eli kalastus ja merenanti, maataloustuotealalla ja pakkausalalla.

Tällä kertaa Silvenius on käyttänyt ohjelmistoa suomalaisen kananmunan ympäristöjalanjäljen kartoittamiseen rehun tuotannosta, munapakkaamoihin.


– SimaPro on kätevä, kun elinkaareen sisältyviä erilaisia toimintoja yhdistetään toisiinsa. Ohjelman avulla voidaan laskea eri ympäristövaikutusluokkien toiminnot erikseen tai yhteen, mikä on hankalaa exceltaulukoita käytettäessä, toteaa Frans Silvenius.


TUTKITUT YMPÄRISTÖVAIKUTUSLUOKAT

 

Tutkimukseen osallistui niin luomukanalat, virikekanalat kuin lattiakanalatkin. Keskeiset tutkimuksen kohteet ovat olleet munatuotannon ilmastovaikutukset, eli hiilijalanjälki, sekä vesiniukkuusvaikutus eli vesijalanjälki. Lisäksi on tutkittu tuotannon rehevöittävää vaikutusta vesistöissä ja erityisesti Itämeressä koskien fosforin ja typen huuhtoutumaa mereen per peltolohko sekä niiden muodostamaa rehevöittävää vaikutusta. Rehun kulutus on tärkein yksittäinen komponentti, joka vaikuttaa tulokseen.
– Rehuketju on pitkä ja sisältää useita raaka-aineita, ja sitten on vielä analysoitu päälle itse rehunvalmistusprosessi, kertoo Silvenius.

LUKE

Luke perustettiin vuonna 2015. Tutkimus tuottaa uuden tiedon ja ratkaisujen lisäksi osaamista, jota hyödynnetään asiakasratkaisuissa ja viranomaistyössä. Kyseessä on erilaisia ratkaisuja, kannattavuuslaskelmia, ilmaston kannalta järkevää hiilenkiertoa, sekä biotalouden kehittäminen. Tutkimus kohdistuu sekä räätälöityihin ja resurssitehokkaisiin tuotantojärjestelmiin että muutoksiin, sivuvirtojen hyödyntämiseen ja suljettuihin ravinnekiertoihin.

SUOMALAISEN KANANMUNAN YMPÄRISTÖJALANJÄLKI

Suomalaisen kananmunatuotannon ympäristöjalanjälkeä on tutkittu aiemmin, mutta ei yhtä tarkkaan kuin kaksivuotisessa projektissa, joka on nyt loppusuoralla. Elinkaariarviointitutkimus on kattanut koko tuotantoketjun rehuntuotannosta tipujen kasvatukseen, munitukseen ja munien pakkaamiseen. Projektissa on tutkittu munien tuotannon ympäristövaikutuksia suhteessa tuotteen painoon.

– Projektimme kattaa koko maan tuotannon. Suomessa on tietty määrä pakkaamoja. Olemme olleet yhteydessä suurimpaan osaan niistä, ja pakkaamot lähettivät meidän tekemät kaavakkeet omille tiloilleen mukaan lukien nuorikkotilat. Olemme myös tehneet tutkimusta sekä rehuntuotteiden tuotantotiloilla että ottaneet yhteyden energiantoimittajiin ja sähköyhtiöihin.

PAREMMAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET KUIN LIHANTUOTTAJILLA

Pääasialliset lopputulokset osoittavat, että suhteessa tuotteen painoon ympäristövaikutukset ovat pienemmät kuin lihan tuottajilla. Tosin eri elintarviketuotteiden vertailussa tulisi sinänsä huomioida myös niiden ravintosisältö. Vaikutukset ovat selkeästi pienemmät myös verrattuna aiempiin elinkaariarviointeihin munatuotannossa. Ympäristövaikutusluvut eroavat eri kanalatyypeissä nimenomaan rehun ja energian kohdalla.
– On kuitenkin vielä vaikea sanoa, miten paljon rehun kehitystä voi muuttaa, tai jos sitä voidaan vähentää. Mutta energioissa ollaan jo aika pitkällä siirtymässä hakkeeseen ja vihreään sähköön, kertoo Silvenius päätelmistä.

Kuitenkin selkeästi on nähty myönteistä kehitystä verrattuna aiempiin mittaustuloksiin. Myös energian käytössä on trendi, että pyritään uusiutuvan energian käyttöön. Kanaloiden joukossa on huomattavan paljon hakelämpöisiä kanaloita. Entäpä trooppisen helleaallon kokeneet tuottajat, näkyykö jäähdytystä kesällä?

– Emme ole kysyneet tai nähneet varsinaisesti kanaloiden jäähdytystä, mutta energian käytössä se varmasti tulee esiin. Eläinhyvinvoinnista puhutaan nykyään niin paljon, että veikkaan eläinhyvinvoinnin nousevan tulevaisuudessa entistä enemmän  tutkimuksiimme, ja yritämme löytää mittareita kanojen elinolosuhteiden ja hyvinvoinnin mittaamiseksi, Silvenius pohtii. 

 

                        Teksti: Johanna Parikka Altenstedt, kuvat: LUKE ja Pixbay

FAKTAA 

Kanojen määrä Suomessa on noin 3,9 miljoonaa kanaa. Kananmunia tuotettiin vuonna 2020 lähes 77 miljoonaa kiloa, ja kulutetaan noin 68 miljoona kiloa. Lähde: Suomen Siiipikarjaliitto ry.

 

 

o.